Kouluikäisenä minulle annettiin saha käteen ja lähetettiin raivaamaan peltojen pientareita pensastuneista pajukoista ja riukuuntuneista puista. Työ oli mieluisaa. Siitä pitäen olen kaatanut puita, raivannut, rakentanut puusta ja veistänyt hirrestä. Metsätalousyrittäjän opinnot ja hirsirakentajan koulutus ovat osaamiseni perustalla, mutta tärkeintä on halu tehdä työtä metsässä, pihoilla ja vanhoissa hirsitaloissa.
Rakentaminen perinteitä kunnioittaen
Rakentajana olen kiinnostunut perinteisistä rakentamisen tavoista ja menetelmistä. En silti pidä itseäni perinnepuritaanina. Toisin sanoen, käytän uusimpia keinoja ja välineitä, kunhan ne ovat rakennusteknisesti perusteltavissa, eivätkä ole ristiriidassa perinteisen rakennuksen esteettisten arvojen kanssa. Esimerkiksi kierretangot ovat säädettävyytensä ansiosta toimivia pystytolppien sitomiseksi hirsirunkoon. Ristilinjalaser on paras väline hirsirungon korkeusaseman ja suoruuden varmistamiseksi. Kirvestä käytän hirsien veistämisessä vain viimeistelyyn, kaikki muut veistovaiheet teen moottorisahalla. Pinkopahvituksessa nitominen on nupinauloja kätevämpi ja paljon nopeampi tapa kiinnittää pahvit hirsiseiniin – näin muutamia esimerkkejä mainitakseni. Silti on myös saneerauskohteita, joissa edellytetään vanhojen menetelmien käyttöä ja silloin mennään luonnollisesti sen mukaan.
